Sitä miettii että minkä ihmeen takia tätä “yrittämistä” jaksaa vuodesta toiseen, etenkin kun ei mikään tunnu välillä napsuvan kohdilleen. Eilen sitten törmäsin seuraavaan listaan tuolla sosiaalisen median syövereissä,

Luovat ihmiset (lue: tässä yhteydessä myös yrittäjät)

  • Turhautuvat helposti.
    Joo todellakin, etenkin kun asiat ei etene, mutta sitten taas toisaalta turhautuminen vaihtuu hetkessä mielen muutokseen ja yhtäkkiä on taas uudet suuret suunnitelmat.
  • Ottavat riskejä.
    Kyllä – tulee tehtyä kaiken maailman älyttömyyksiä ja innostuttua asioista jota innostaa, mutta joissa ei välttämättä ole mitään järkeä – päinvastoin ovat riskialttiimpia kuin terroristit.
  • Värittävät rajojen ulkopuolelta.
    Rajat on tehty rikottaviksi ja jos jumittaa karsinassa, niin voipi samantien hakeutua ihan normitöihin.
  • Ajattelevat sydämellään.
    Tunne on se kuin kuskaa! Ihmisten hyvinvointi ja työyhteisön henki ovat kaiken ydin.
  • Tekevät paljon virheitä.
    Kukapa ei tekisi – päivittäin kun tekee niin pitää ajatuksen jotakuinkin terävänä ja pitää nöyränä.
  • Vihaavat sääntöjä.
    Vaikka itse määrittää niin silti niitä voi vihata – ja kannattaakin sitten taas kyseenalaistaa.
  • Työskentelevät itsenäisesti.
    No ryhmässäkin, mutta itseohjautuvuus kuvaa kyllä hemmoa tai hemmotarta joka yrittää.
  • Muuttavat mieltään usein.
    Mennäkseen eteenpäin niin näin se on.
  • Ovat maineeltaan omalaatuisia.
    Varmasti!
  • Unelmoivat suuria.
    Ilman suurta leijuvaa ajatusten merta ei ole mitään!

Tuossahan ne syyt ovat!

Allekirjoitan edellä mainitun täysin, ja mielelläni olen tuollainen tapaus – tosin joskus sitä toivoisi että nuo isot, oudot ja sääntöjä rikkovat ajatukset sekä sydämellisyys konkretisoituisivat paremmin vaikka tulovirtana. No luova ihminen on niin tunne tyyppi, ja kun tässä sitä tyyppiä itsekin häpeämättä ja ylpeänä edustaa, niin sitä yhtäkkiä unohtaa tommoiset asiat kuin talous ja voitto. Ja siltä istumalta, saman tien taas tulee tuo elementti “muuttaa mieltään” vastaan eli vaikka kuinka hankalaa on niin sitä edelleen vaan jaksaa puskea eteenpäin.

Tuon listan positiivisuutta on se että kun jotain tehdään ja asioihin uskotaan hulluna, niin ei tarvitse asioita katua. Nyt vaikka tämän meidän Joulumysteerin kanssa viedään setti loppuun asti. On ollut mahtavaa huomata se kuinka tuossa tuotannossa on positiivisia asioita, ja se miten se on sitonut sekä innostanut tätä porukkaa. Onko se riski, sen näkee jossain vaiheessa – toivon että ei, mutta jos turpaan tulee niin ei kaduta että on tehty. Koko tuotanto on älytön, riskialtis, rajoja rikkova, sydämellinen, täynnä erilaisia virheitä, sääntöjen vastainen, ajatukset on vaihtunut yhtä usein kuin kalsarit, omalaatuinen ja taustalla piilevien unelmien osalta todella suuri.

Justiinsa noiden syiden takia näitä tekee ja tätä yrittäjyyttä jaksaa. Sitä paitsi kokonaisuus on positiivinen – ja tähän älyttömän negatiiviseen aikaan tarvitaan iso ripaus positiivisuutta.

Hyvää loppuvuotta! Nauttikaa ja hei – suupielet ylöspäin.


Kirjoittaja on tuotantoyhtiö Cutline Oy:n tuottaja, musadiggari ja satunnainen levyartisti.