Otsikosta kajastaa pieni epävarmuus. Miksi kummassa kehujen vastaanottaminen on niin vaikeaa? En suinkaan epäile asiakkaan tunteen todenmukaisuutta ja miksi epäilisinkään. Kyseessä on ollut varsinainen unelma-asiakas: valmistautuu tuotantoon, vastaa puheluihin ja on terävänä skype-palavereissa, kuvaustilanteet sujuvat tuotantoa varten rauhoitetuissa tiloissa, aikataulussa ja juuri kyseiseen hetkeen keskittyen.

Tuotannon edetessä saadaan teräviä ja kohdennettuja parannusehdotuksia, laskut maksettu ajoissa ja niin edelleen. Erittäin, erittäin ammattimaista! Kumarramme niin että otsalohkot koskettavat lattianrajaa.

Mutta miksi, miksi se kehujen vastaanottaminen on niin vaikeaa? Pitäisikö luvata uuden vuoden kruunuksi kuukausikahmalolla tipatonta, tai jotain muuta itsesäätelyä, että olo tuntuisi kotoisammalta? Eipäs väistellä – miksi tämä kehujen vastaanottaminen on niin tukalaa?

Onko kyseessä lapsuuden trauma, kasvatus, esipuberteetissä koettu egojen törmäys, puhumattakaan teinivuosista, kolmenkympin kolahduksista, neljäkymmenen kriisipalavereista ja mitä-näitä-nyt-on? En minä tiedä – ehkä kaikki edellä mainittu, tai sitten yhtälöön kuuluu jotain muutakin.

Kevyt itsetarkkailun hetki. Huomasin juuri katsovani kuviota melkomoisen negatiivisen varauksen kautta. Se on…yllättävän helppoa. Sanotaan että positiivisten ajatusten synnyttäminen on työläämpää kuin negatiivisten. Muistan jopa lukeneeni jonkinlaisen tutkimuksen aiheesta. Synkät kukat ilmeisesti nostavat varsiaan helpommin kuin ne ”valon lapset”. Allekirjoitan, ainakin omassa käytöksessäni (vaikka minua onkin kutsuttu usein jopa yltiöpositiiviseksi).

Ja toinen välitön havainto, kun pureksin palautetta. Saadessamme kehuja, tunnemme että osaamistamme, yrittäjätaivaltamme, koulutustamme, kokemustamme, intohimoamme ja näkemystämme pidetään arvossa. Mikään ei tunnu turhalta! No niin, nyt alkavat tutut ”draamarattaat” taas pyöriä.

Teen tämän voimasta lupauksen. Kun näen aihetta kehuille, tulen myös avaamaan sanaisen arkkuni ja suuntaan ajatukseni jalkakäytävän valoisalle puolelle. Vaikkapa siksi että vuosi on uusi ja kevät kiitää kohti. Kiitos kaikille, jotka teitte menneestä vuodesta merkityksellisen – olette upeita.


Kirjoittaja on tuotantoyhtiö Cutline Oy:n ohjaaja, dramaturgi ja LaserDisc-kunkku.